HENKISET VOIMAVARAT RATKAISEVAT LOPULLISEN MENESTYKSEN!
|
On arvioitu, että jopa 90% huippusuorituksesta olisi kiinni henkisestä kyvykkyydestä. Kanssakilpailijat usein ovatkin fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan melko lähellä samaa tasoa, koska kilpailevat samassa kilpasarjassa. Tästä syystä henkiset voimavarat ja taidot, jotka urheilija omaa, saattavat nousta ratkaisevaan merkitykseen huippusuoritusta -ja tulosta haettaessa. Varsinkin tilanteissa, joissa urheilija tietää vaadittavan parhaan mahdollisen suorituksen.
Psyykkisen valmennuksen yksi kulmakivistä on pyrkiä luomaan urheilijalle välineet vastata näihin vaativiin harjoittelu- ja kilpailutilanteisiin. Tarjota työkaluja rakentamaan sellainen mielenmaisema, jossa urheilija kykenee suoriutumaan omalla parhaalla suoritustasollaan säännönmukaisesti. |
VOITKO SINÄ HYÖTYÄ PSYYKKISESTÄ VALMENNUKSESTA?
|
Jokainen urheilija on yksilö omine haasteineen. Joillekin urheilijoille saattaa kuitenkin tulla helpotuksena tieto, että samojen ongelmien kanssa painivat myös muut urheilijat. Joitain yleisimpiä ongelmakohtia nuorten urheilijoiden kohdalla on:
1. Keskittymisen herpaantuminen tilanteissa, joissa tulisi rajata fokus hyvin selkeästi, kuten kilpailutilanteissa tai jopa harjoitusten kohdalla. 2. Vaikeus nähdä oma suoritus onnistuneena omassa mielessään. Mielikuvaharjoittelu on usein käytetty tekniikka, mutta urheilijat kertovat haasteista sen kohdalla. Tällaisia haasteita voi olla oman mielikuvan hallinta (onnistuminen vs. epäonnistuminen) tai ylipäätään mielikuvan luominen. 3. Negatiivisen itsepuheen kierre, esimerkiksi epäonnistuneiden suoritusten tai tappioiden kohdalla, jolloin urheilija ikäänkuin syventää omaa tilannettaan. 4. Suuttumuksen kontrollointi suorituksen aikana eri syistä. Nämä syyt voivat vaihdella laidasta laitaan, kuten omien vanhempien näkeminen katsomossa, oma suoritustaso / epäonnistuminen tai toisen kilpailijan käyttäytyminen kilpailutilanteessa. 5. Pelkotilat ja hermostuneisuus ennen kilpailua. Kilpailuihin kärjistyy urheilijoiden unelmat ja haaveet. Kaikki vaiva ja harjoittelu on tähdännyt kilpailuissa onnistumista varten. On selvää, että urheilijat kokevat stressiä ja erilaisia tuntemuksia ennen kilpailua. Näitä tuntemuksia voi oppia hallitsemaan ja jopa kääntämään itselleen voimavaraksi. 6. Mitä muut ihmiset ajattelevat minusta ihmisenä tai urheilijana on asia, jota moni nuori palloittelee mielessään. Kaikki tämä ajatustyö on poissa itse suoritukseen tähtäävistä voimavaroista. Erilaisilla tekniikoilla tähän on mahdollista vaikuttaa ja kohdistaa fokus suorituksen kannalta tärkeisiin asioihin. Kuulostiko mikään näistä asioista tutulle? Kamppailetko näiden tai joidenkin muiden haasteiden kanssa? Oli kyse sitten yllämainituista kuudesta esimerkistä tai jostain muusta ongelmakohdasta, psyykkisen harjoittelun kautta voimme parantaa sinunkin taitojasi pyrkiessäsi parhaimpaan suoritukseesi! |
Mitä psyykkinen valmennus oikeasti tarkoittaa?
|
Tämä on kysymys, joka on monelle ihmiselle vielä hämärän peitossa. Psyykkiseen valmennukseen liittyy monia harhakäsityksiä, uskomuksia ja luuloja. Tutustu alla olevasta linkistä blogikirjoituksiini psyykkisestä valmennuksesta ja raota itsellesi tuota esirippua ja tutustu psyykkisen valmennuksen maailmaan entistä paremmin!
|
Psyykkisen valmennuksen työkaluja ja käyttötarkoituksia:
Mielikuvaharjoittelu
Yksinkertaisimmillaan mielikuvaharjoittelua voisi kuvailla kyvyllä luoda mielessään asioita, tapahtumia tai kuvia, jotka imitoivat tosielämän tapahtumia. Näin tehdessään urheilija aktivoi samoja hermoratoja kuin tehdessään liikkeen tosielämässä. Mielikuvaharjoittelulla on esimerkiksi mahdollista helpottaa opittavia lajitekniikoita tai auttaa loukkaantunutta urheilijaa palaamaan takaisin lajiharjoittelun pariin.
Itsepuhe
Itsepuheeksi voidaan määritellä kaikki "keskustelu," jota ihminen käy itsensä kanssa joko ääneen tai hiljaa mielessään. Itsepuheen vaikutus urheilijaan, oppimiseen, suorituskykyyn tai motivaatioon katsotaan olevan melko suoraviivainen ja tästä syystä se on yksi eniten käytetyistä psyykkisen valmennuksen tekniikoista. Itsepuhe auttaa urheilijaa mm. ohjaamaan ajatukset paremmin käsillä olevaan tehtävään.
|
Rentoutustekniikat
Kyky rentoutua on yksi urheilun kulmakivistä monillakin tavoin. Sopivassa määrin rento urheilija on sulavampi ja nopeampi liikkeissään. Rentoutumistekniikoita on erilaisia, mutta pääasiallisesti voidaan todeta niiden keskittyvän joko mielenrentouttamiseen tai fyysiseen rentoutumiseen eli turhien lihasjännitteiden purkamiseen. Urheilijan oppiessa rentoutumaan, olemassaolevan energian voi suunnata paremmin suoritukseen.
Rutiinit
Rutiineiksi sanotaan mentaalisia tai fyysisiä tapoja, joita urheilijat käyttävät valmistautuessaan urheilusuoritukseen. Rutiineja ei saa sekoittaa taikauskoisiin tapoihin, jotka eivät vaikuta urheilijan suoritukseen positiivisella tavalla ja näin ollen yleensä häiritsevät urheilijan keskittymistä. Rutiinit tulisi muodostaa niin, että ne varmistavat urheilijalle kaiken hänen tarvitsemansa positiiviset vaikutukset suorituksen kannalta ja samalla poissulkien suoritusta häiritseviä tekijöitä.
|
Tavoitteenasettelu
Tavoitteenasettelun kautta on mahdollista jäsentää ja ymmärtää omia tavoitteita paremmin. Oikein tehtynä se antaa suunnan toiminnalle ja rytmittää tavoitteet niin, että urheilijalla on mahdollisuus kivuta pienempiä väliportaita pitkin kohti suurempaa tavoitettaan. Tärkeää on pilkkoa tavoitteet niin, että urheilija ymmärtää mitkä ovat arkipäivän käyttäytymismallit, joiden kautta tavoitteita voi lähestyä.
Mindfulness
Mindfulness on tekniikka, joka auttaa keskittymään nykyhetkeen ja kasvattaa urheilijan tietoisuutta vallitsevasta ympäristöstä ja olotilasta. Mindfulnessin tarkoituksena on seurata itseään ja omia tuntemuksia ilman arviointia tai koettuja tunnetiloja. Mindfulness-tekniikkaa voi käyttää esim. käsittelemään kilpailullista stressiä, parantamaan suoritustasoa tai kokemaan kasvanutta flow-tilan tunnetta.
|
KYSYMYKSIÄ & VASTAUKSIA
MITÄ MENTAALIVALMENNUS TAI URHEILUPSYKOLOGIA TARKOITTAVAT?Minkä tahansa urheilulajin voi jakaa neljään osa-alueeseen: tekniseen, fyysiseen, taktiseen sekä psyykkiseen. Henkiset voimavarat ovat siis yksi urheilun neljästä kulmakivestä. Tästä syystä se tulisi myös ottaa valmentautumisessa huomioon. Henkisenvalmentautumisen kautta pyritään auttamaan urheilijaa saavuttamaan oma parhaansa, löytämään vahvuutensa ja parantamaan heikkouksiaan. Yksinkertaisesti luomaan urheilijalle paremmat mahdollisuudet onnistua valitsemassaan lajissa.
KENELLE PSYYKKINEN VALMENNUS ON TARKOITETTU?
Psyykkisestä valmennuksesta voi hyötyä jokainen. Varsin usein urheilija ottaa yhteyttä psyykkisen valmennuksen asiantuntijaan vasta ongelmien ilmetessä. Tämä on hieman vanhanaikainen lähestymistapa: ratkoa ongelmia sitä mukaan, kuin niitä ilmenee. Mentaalivalmennuksella on mahdollista rakentaa urheilijalle paremmat mahdollisuudet nousta huipulle vaikka ongelmia ei olisi esiintynytkään. Psyykkisestä valmennuksesta voi siis hyötyä jokainen, joka haluaa löytää laatua arkeensa ja lisätehokkuutta omaan toimintaansa.
MISSÄ JA MILLOIN PSYYKKINEN VALMENTAUTUMINEN TAPAHTUU?
Osallistuvan asiantuntijuuden periaatteen mukaisesti, psyykkinen valmentautuminen pyritään tekemään mahdollisimman helposti lähestyttäväksi urheilijoille. Valmentautuminen tapahtuu pääasiallisesti kasvotusten yhdessä sovitulla ajalla ja paikalla. Melko usein paikkana toimii harjoitteluympäristö, mutta myös muista paikoista voidaan sopia. Pääasia, että aika ja paikka palvelevat mahdollisimman hyvin urheilijan arkea ja näin ollen mahdollistavat sopivan kokonaiskuormituksen urheilijalle myös niinä päivinä, jolloin valmentautuminen yhdessä tapahtuu.
|
|
|
MITÄ PSYYKKINEN VALMENTAUTUMINEN VAATII?
Psyykkinen valmentautuminen saattaa vaatia jopa intensiivisempää otetta kuin fyysinen harjoittelu. Tämä johtuu näiden harjoitusmuotojen eroista: Juoksulenkin aikana urheilija voi käydä useita erilaisia asioita mielessään läpi, jopa niin, että "unohtaa" harjoittelevansa sillä hetkellä. Psyykkisessä valmentautumisessa mieli ja ymmärrys taas tulee aina olla mukana, jotta kehitystä voi tapahtua. Näin ollen, psyykkisen valmentautumisen kohdalla on aina tärkeää, että urheilija haluaa panostaa aikaansa tähän harjoittelumuotoon ja on läsnä hetkessä. Puoliväliratkaisuja ei oikein ole olemassa.
RAJOITTUVATKO OPITUT PSYYKKISET TAIDOT AINOASTAAN URHEILUKONTEKSTIIN?Ei. Urheilukontekstissa käydyt psyykkisen valmentautumisen metodit tähtäävät ennen kaikkea ihmisen suorituskyvyn maksimoimiseen. Tämä suorituskyky voi ilmentyä urheilussa, opiskelussa, työelämässä tai vaikka läsnäolossa tässä nimenomaisessa hetkessä nauttien elämästä. Mahdollisuuksia on siis monia ja juuri sinä olet se henkilö, joka päätät missä asiassa haluat taitojasi käyttää.
|
RAJOITTUUKO MENTAALIVALMENNUS AINOASTAAN ERILAISTEN TEKNIIKOIDEN KÄYTTÖÖN?Ei missään nimessä. Psyykkisen valmennuksen asiantuntijan tehtävänä on olla urheilijalle ulkopuolinen tukihenkilö, johon voi tukeutua. Neutraali persoona, jonka kanssa peilata omia ajatuksia ja tunteita, keskustella ja ratkoa erilaisia haasteita, jotka rajoittavat urheilijan täyden potentiaalin saavuttamista.
Joukkueiden ja harjoitusryhmien kanssa voidaan keskittyä esim. tiimihengen rakentamiseen ja joukkuetavoittetta tukevaan toimintaan. Yksi tällainen asia voi olla esimerkiksi yksilötavoitteiden sitominen osaksi joukkuetavoitetta. Erilaisia psyykkisen valmennuksen tekniikoita voidaan sitoa osaksi näitä prosesseja. |
VOINKO KÄSITELLÄ ITSELLENI ARKALUONTEISIA ASIOITA PSYYKKISEN VALMENTAJANI KANSSA?
Kyllä. Tommi noudattaa Suomen urheilupsykologisen yhdistyksen, SUPY ry:n eettisiä sääntöjä. Näissä säännöissä käsitellään niin yksilön oikeuksia ja arvoa kuin salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki asiat, jotka päätät ottaa esille Tommin kanssa jäävät kahdenkeskisiksi. Tällöin kahdenkesken keskustelluista asioista ei edes kysyttäessä voi antaa tietoa esimerkiksi vanhemmalle tai valmentajalle ellei urheilija itse ole antanut tähän asiaan lupaa. Mikäli kiinnostuit lukemaan lisää eettisistä säännöistä, niihin voi tutustua täältä:
|
KENEN KANSSA TYÖSKENTELEN?
Tällä hetkellä Tommi työskentelee ainoastaan urheilijoiden kanssa. Moni psyykkisen valmennuksen asiantuntija työskentelee myös esiintyvien taiteilijoiden tai esimerkiksi työelämässä työyhteisöjen tai yksittäisten työntekijöiden apuna. Tommi on kuitenkin erikoistunut urheilijoiden henkiseen valmentamiseen ja työskentelee mielellään eri urheilulajien edustajien kanssa.
|
MITÄ EROA ON PSYYKKISELLÄ VALMENTAJALLA JA URHEILUPSYKOLOGILLA?
Psyykkinen valmentaja keskittyy ennen kaikkea taitojen opettamiseen. Tällöin rakennetaan ja opetellaan käyttämään työkaluja, joilla urheilija pystyy löytämään itsestään parhaimman mahdollisen version urheilutilanteissa. Psyykkisen valmentajan työn yhtenä kulmakivistä on pidättäytyä sellaisissa asioissa, joihin hänen koulutuksensa antaa myöden. Tommin kohdalla tämä tarkoittaa sitä, ettei hän anna esim. terapiaa tai pyri ratkomaan syvälle ihmisen sisimpään meneviä asioita, joka vaatisi psykologin koulutusta.
|
Hinnasto
Yksilövalmennus 90€ / 45min (sis ALV. 24%)
Kysy tarjousta ryhmävalmennukselle!
Kysy tarjousta ryhmävalmennukselle!