Taktinen näkökulma taitoluistelussa?

Lähes 13 vuotta sitten aloitin opintoni Vierumäellä. Ensimmäinen viikko oli ikimuistoinen monella tavalla. Muistan erityisen hyvin yhden sanomani lauseen tuolta viikolta: taitoluistelu on laji, joka perustuu ennen kaikkea taidolle ja tekniikalle, ei fysiikalle. Vuotta aikaisemmalla vuosikurssilla oleva henkilö totesi tuolloin minulle, että saatat vielä muuttaa mielesi. Tänä päivänä voin kertoa, kuinka väärässä nuorempana olinkaan.

Näkökulmamme perustuu hyvin usein kokemukseemme, omaan historiaamme. Minun historiani loi itselleni tuon kuvan, johon uskoin. Se oli totuuteni silloin, jota en osannut kyseenalaistaa. Onneksi pidin katseeni ja mieleni auki. Opiskelin ja muokkasin ajatteluani. Vuosikymmen myöhemmin olen täysin eri mieltä. Kuntotestauksen ja voimaharjoittelun mahdollisuudet niinkin teknisessä lajissa kuin taitoluistelu on valtava.

Liian usein taitoluistelua lähestytään puhtaasti teknisen näkemyksen kautta. ISU-arviointijärjestelmä on tuonut lajiin 2010-luvun aikana täysin uuden aspektin: taktisen näkemyksen siitä kuinka ohjelma kannattaa rakentaa, jotta kerää mahdollisimman paljon pisteitä. Kuntoharjoittelun ja -testauksen kohdalla on historian havinassa otettu askeleita eteenpäin. Näitä askelmerkkejä vain on kovin usein seurannut askeleen tai kahden peruutusvaihde takaisin vanhaan. Mielestäni kuntoharjoittelua ja testausta tulisi lähestyä ennen kaikkea taktisesta näkökulmasta: Kuinka rakennan harjoittelun sellaiseksi, että mahdollistan urheilijan kehittymisen niin, että pisteiden kerääminen aloitetaan täysin uudelta kierrosluvulta?

Taitoluistelu perustuu ihmisen liikkeisiin, jotka luomme lihasvoimalla. Ilman voimaa, meillä ei siis ole liikettä. Voima karttuu oikeanlaisella lihaskuntoharjoittelulla eli urheilu tai liikkuminen itsessään perustuu riittävään voimatasoon toteuttaa halutut liikkeet. Näin on myös taitoluistelun kohdalla.

Sen lisäksi lajissa tapahtuu äärimmäisen haastavia liikkeitä, joihin vaaditaan tietyt tekniset lainalaisuudet eli koordinaatiivisuutta. Nämä liikkeet vaativat usein onnistuakseen joko suurta liikkuvuutta tai todella nopeaa pyörimistä yhdistettynä tasapainoiluun. Tasapaino on yksi koordinaation osatekijöistä, liikkuvuus tarkoittaa nivelten liikelaajuutta, mutta nopeus, mitä se on?

Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee -lausahdus on tuttu jokaiselle, joka on viimeisen kolmen tai neljän vuosikymmenen aikana avannut nopeutta käsittelevän valmennuskirjan. Nopeus siis perustuu voimaan. Tarkemmin sanottuna, nopeus perustuu pitkälti maksimivoimaan, joka on suhteutettuna urheilijan kehonpainoon taitoluistelun kohdalla. Teen siis päätelmän, että mikäli urheilijasta haluaa ”rakentaa” nopean, tulee olla vihkiytynyt voimaharjoittelun saloihin.

Voimaharjoittelun onnistumista mitataan parhaiten kuntotesteillä. Lajissa, jossa voidaan kaatua uutta elementtiä harjoitellessa tuhansia kertoja, on hyvin vaikeaa luoda konkreettisia onnistumisen mittareita ja välitavoitteita. Kuntotestit sitä vastoin perustuvat numeroihin, jotka antavat viitteitä siitä, kuinka hyvin valmentautuminen on onnistunut. Vastaa siis kysymykseen: Olemmeko pystyneet etenemään siihen suuntaan, mihin olemme halunneet edetä? Kylmät numerot antavat tukea toiminnalle. Kertovat harjoittelun laadun tietystä kuvakulmasta katsoen. Oikein toimittuna, kuntotestien avulla on myös mahdollista kasvattaa urheilijan motivaatiota ja päämäärätietoisuutta.
Fyysinen harjoittelu ja sen mittaaminen testien avulla eivät myöskään ole erotettu saareke teknisen kehittymisen näkökulmasta. Pikemminkin tukeva ja tärkeä osa-alue kokonaisuudesta. Lajissa kuin lajissa, lähtökohtaisesti kilpailukaudella urheilijan tulisi olla nopeimmillaan. Fyysinen suorituskyky tulisi pyrkiä synkronoimaan kilpailukalenterin kanssa. Tällöin mahdollistuu huippusuoritukseen yltäminen niin kilpailuissa kuin myös harjoituksissa esimerkiksi paremmalla todennäköisyydellä päästä uusi elementti.

 Taktinen näkökulma kehittää urheilijaa ulottuu siis huomattavasti laajemmalle kuin ainoastaan ISU-sääntöihin. Se ulottuu aikaan, jolloin mietitään seuraavan kauden ohjelmamusiikkia ja rakennetaan samaan aikaan peruskuntopohjaa tulevia harjoittelukausia varten. Näiden kausien kaikki toiminta tiivistyy pelkistetysti vain yhteen hetkeen, joka kestää joitain minuutteja eli urheilijan pääkilpailuun sillä kaudella. Jo kolmella kuntotestauksella vuodessa on mahdollista sopeuttaa harjoittelua oikeanlaiseen suuntaan ja kasvattaa mahdollisuutta onnistua omassa lajissaan. Taktista osaamista on ennen kaikkea varmistaa urheilijoille mahdollisuus yltää parhaimpaansa urheilu-uran aikana. Kuntotestit yhdistettynä oikeanlaiseen oheisharjoitteluun antavat omalta osaltaan tukea tälle pyrkimykselle lajissa kuin lajissa.